Martin Scorsesen ohjaama Casino on tositapahtumiin perustuva elokuva Las Vegasin uhkapelimaailmasta. Pääosien esittäjät Robert De Niro, Sharon Stone ja Joe Pesci eivät juuri esittelyjä kaipaa. De Niro esittää Sam Rothsteinia, joka veljeilee mafian kanssa ja alkaa johtaa puolilaitonta kasinoa Las Vegasissa. Sharon Stone on puolestaan entinen ilotyttö Ginger, johon Sam rakastuu. Mukaan kuvioihin tulee myös Joe Pescin esittämä Nicky Santoro, joka on Samin lyhytpinnainen lapsuudenystävä.

Las-Vegas

Sam ja Ginger avioituvat. Miehen rikkaudet kyllä kelpaavat morsiamelle, mutta muuten liitto on kaikkea muuta kuin vakaa. Gingerillä on kaiken lisäksi tunteita entistä poikaystäväänsä kohtaan ja myöhemmin elokuvan edetessä alkoholi astuu kuvaan. Yhtään ruusuisempi ei ole Samin suhde väkivaltaiseen Nickyyn, jolla ei tunnu olevan sääntöjä kovinkaan paljoa. Loppujen lopuksi suhteet niin Gingeriin kuin Nickyynkin ovat syy, joka vesittää koko Samin kasinoprojektin.

Värikkäitä tapahtumia riittää

FBI sulkee kasinon, minkä seurauksena pikkuhiljaa korttitalo alkaa sortua. Kuten odottaa sopii, mafia alkaa mahdollisuuksiensa mukaan eliminoida mahdollisia todistajia. Päähenkilökin joutuu autopommin kohteeksi, mutta hän selviytyy siitä. Gingerin kohtaloksi koituu lopulta huumeiden yliannostus. Nickyn elämä päättyy hänen oman jenginsä toimesta. Elokuvan voi nähdä myös laajemmin kuin pelkästään kasinoelokuvana. Se kertoo, kuinka rikollisuudessakin liiallinen ahneus saattaa johtaa hetkellisten rikkauksien jälkeen totaaliseen tuhoon.

Vaikka nettikasinot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti ja rahaa voi voittaa omassa olohuoneessakin, Las Vegasin glamour ei tunnu häviävän mihinkään. Internetin suuri valikoima tarjoaa kuitenkin hyvän haasteen.

Tosin kuten elokuvan päähenkilökin toteaa, kasinot ovat muuttuneet enemmän huvipuistoiksi, kun isot yritykset ovat ottaneet niissä vallan. Koska kaikki eivät voi kokea tätä uskomatonta kaupunkia paikan päällä, ovat tällaiset elokuvat omiaan viemään katsojat hetkiseksi tuohon taikamaailmaan.

Casinoa pidetään yhtenä parhaista Scorsesen elokuvista. Kriittisiä kommentteja taas on kuultu niin elokuvan kestosta kuin sen väkivaltaisuudestakin. Kielenkäyttö on ronskia, mutta toisaalta sen tuskin luulisi tulevan kenellekään yllätyksenä. Elokuvaa on myös verrattu Mafiaveljiin. Tämä vertauskuva on toisten mielestä hyvässä ja joidenkin mukaan huonossa mielessä. Mikäli kuitenkin elokuvan aihe tai edes yksi kolmesta pääosan esittäjästä ovat mieleen, tämä klassikko on ehdottomasti katsomisen arvoinen!